![]()
|
|
Etusivu > Palvelut
> Jalkatutkimukset ja tukipohjalliset >
Tyypillisiä jalkakipuja ja niiden hoitokäytäntöjä Tyypillisiä jalkakipuja ja niiden hoitokäytäntöjä
OMT-Liikkeessä kaikissa esimerkkitapauksissa jalkojen
rakenteelliset ja toiminnalliset edellytykset ja mahdolliset puolierot
tutkitaan ilman kuormitusta ja pystyasennon kuormituksella. Lisäksi potilaan
kävely tutkitaan aina, kun se on kivulta toteutuskelpoista ja siten
totuudenmukaisesti arvioitavissa. Kliinisen tutkimuksen perusteella
potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma ja annetaan suulliset ja kirjalliset
ohjeet omatoimiselle harjoittelulle sekä kokonaisrasituksen ja levon
oikeanlaiselle suhteelle. Oleellista onnistuneelle hoitotulokselle on
potilaan sitoutuminen omiin kuntoutustalkoisiinsa annettujen ohjeiden
mukaisesti. 1. Jalkapohjan rasituskivut kävelyssä ja
seistessä
Oikeanlaisten jalkineiden käyttö työssä ja vapaa-aikana ovat
lähtökohtaisesti tärkeimmät asiat tarkistaa. Tarvittaessa yksilölliset
tukipohjalliset valmistetaan seisomatyöntekijöille ja ortoosit liikkuvalla
potilaalla, ohjaamaan kuormitusta pois kipukudokselta. Lisäksi fysikaaliset
kivun hoidot ovat usein perusteltuja siten, että kolmella kerralla pitää olla
pysyvyyttä kivun kartoituksessa. Omatoimisesti erilaiset neuraalikudoksen
pumppaukset päivittäin suoritettuna ovat myös monessa tapauksessa
perusteltuja toteuttaa. Yhteistyö lähettävän lääkärin kanssa ja paikallisen
kortison-injektion hyödyllisyyden arviointi tai mahdollinen leikkaushoito,
mikäli edellä mainituilla hoitotoimenpiteillä ei ole riittävää vastetta
vuoden aikana saavutettu. 2. Vaivaisenluuoireet ja päkiäalueen rasituskivut
Oikeanlaisten jalkineiden käyttö työssä ja vapaa-aikana on aina
hyvä tarkistaa. Yleensä yksilöllisten tukipohjallisten valmistus ja käyttö
kaikissa jalkineissa on viisasta, jotta nivelet saavat liikettä ilman
voimakasta kipua. Näin aineenvaihdunta kipualueella säilyy ja
nivelliikkuvuudet pikkuluiden väleissä säilyvät mahdollisimman normaaleina.
Voimakkaissa kiputiloissa suun kautta kipu- ja tulehduslääkkeen
kuurimuotoinen syönti on järkevää. Kannattaa harkita myös paikallista
lääkeaineinjektiota hoitavan lääkärin toimesta. Vaivaisenluuleikkausta
pohtiville kannattaa arvioida aina nivelen toiminnallisuus ja kipu. Jos
isovarpaan tyvinivel on ehjä ja liike riittävä kävelyn toteutukseen, ei
kannata aloittaa leikkaushoidolla, vaan edellä mainituilla konsteilla.
Mainittakoon, että tukipohjallisten käyttö liikkeen ohjauksessa on erittäin
viisasta mahdollisen leikkaushoidon jälkeenkin, jotta kivulias nivel ohjataan
mahdollisimman nopeasti käyttöön kävelyssä. 3. Polven ja lonkan rasituskiputilat
Polven erilaisissa rasituskiputiloissa kannattaa aina
tutkituttaa jalkaterien ja nilkkojen toiminnallisuus ja rakenne. Samalla on
oleellista tarkistuttaa kaikki liikkumisessa käytössä olevat jalkineet.
Tyypillisissä koko alaraajan toimintahäiriöissä sääri- ja reisiluu kiertävät
liikaa sisäänpäin ja aiheuttavat nilkkaa, polvea ja lonkkaa liikuttaville
lihasryhmille liikaa jarruttavaa lihastyötä. Pitkään jatkuessa tämänkaltainen
ylikuormitus alkaa tuottaa rasituskipua lihasten kiinnityskohdissa, jotka
ovat aina nivelen läheisyydessä. Näissä tapauksissa on perusliikkumisen
tutkimuksella ja liikeanalyysillä erittäin suuri merkitys. Lisäksi tutkijalla
pitää olla laaja kokemus e.m. oireista ja erotusdiagnoosikykyä. Kyseisissä
painoa kantavissa nivelissä voi olla muutakin, kuin mekaanista oireitten
aiheuttajaa. 4. Säären alueen rasituskiputilat
Säären sisäosan lihasten rasituskiputilat eli ns.
penikkatautioireet ovat tyypillisiä aktiivisesti liikuntaa harrastavilla
ihmisillä. Erityisesti juoksu on e.m. lihasryhmää voimakkaasti kuormittavaa,
mutta reipasvauhtinen kävely ja sauvakävely altistavat oireille myös. Mikäli
nilkkojen ja jalkaterän toiminnassa on kuormitusvirhealttiutta, alkavat
kyseisissä niveliä liikuttavat lihasryhmät ylikuormittua. Tyypillistä vaivan
käyttäytymiselle on levon positiivinen vaste. Säären sisäreuna on yleensä
herkin toimintahäiriöstä aiheutuvalle rasituskipuilulle. Säären ulkoreunan
kivut aiheutuvat myös nilkan ja jalkaterän toimintahäiriöstä, mutta hieman
eri logiikalla. 5. Alaraajojen pituuseroepäilyt
Monilla ihmisillä on luonnostaan pieniä pituuseroja alaraajoissaan.
Antaako se aihetta toimenpiteille, onkin teema, jossa kannattaa olla
maltillinen. Pystyasennossa oireiden pitkittynyt esiintyminen alaselän ja
lonkan alueella toispuoleisena ovat monesti tyypillisiä jalkojen pituuserosta
aiheutuvia löydöksiä. Lantion virheasento on monesti seurausta alaraajojen
pituuserosta, mutta myöskin monesti varsinainen syy samankaltaiselta
näyttävään tilaan. Tästä syystä onkin perusteltua ennen korotusterapian
aloittamista tutkituttaa lantion liike ja toiminta erikoiskoulutuksen saaneella
OMT-fysioterapeutilla. Tarvittaessa kannattaa otattaa seisten toteutettu
röntgenkuvaus etu-takasuuntaisesti siten, että reisiluun kaulan kulmat ja
lumbaalinen ranka näkyvät kuvassa. Pituuseron kompensaatio aloitetaan aina
huomattavasti varsinaista pituuseroa pienemmällä millimäärällä ja tilanteen
kehitystä seurataan sovituin kontrollein. Tuloksellista vastetta pituuseron
pohjalliskorotuksella on odotettavissa n. 3-4 kuukauden kuluessa terapian
aloittamisesta. Korotusta tulee käyttää kaikissa työ- ja vapaa-ajan
jalkineissa säännöllisesti. |
|
|||||||||||
|
Copyright © OMT-Liike Turku Oy |
|||||||||||||